Maanantaina meidän ryhmässä aloitti uusi opettaja, Hanna Volanen.
Hyvä vaikutelma tuli, tunti oli tehokas. Toistoja kaikissa tehtävissä, että ehti yrittää ja tehdä paremmin, ja molempiin suuntiin. Etenkin siirymiset olivat oikein jees, monet laukannostot ja siistit ravisiirtymiset eivät suju ilman toistoja. Forellan kanssa yhteistyö pelaa jo paremmin kuin syksyllä. Vaikka välillä turhauttaakin, kun en osaa ratsastaa sitä hevosta. Mutta mitä sillä turhautumisella siellä hevosen selässä tekee? Ei yhtikäs mitään.
Maanantaina oli iltasella vielä PC-valmentajatapaaminen. Mietittiin ryhmän kanssa ratsastuksen helppouksia ja vaikeuksia, omia kehityskohteita ja tavoitteita. Vaikka ollaan ryhmänä eritasoisia, kaikilla oli suunnilleen samat ajatukset. Tarvitaan lisää oman kehon hallintaa, nopeutta, päättäväisyyttä, tarkkuutta. Ikuiset kehityskohteet siis. Itse keskityn nyt alkuun päättäväisyyteen, minun pitää hallita tilannetta määrämällä tahti ja tie, juuri kuin itse haluan, eikä vaan matkustaa mukana. George Morrisonin sanoin, huonokin suunnitelma on parempi kun ei suunnitelmaa ollenkaan!
Aamutunnilla tapahtuikin jo jotain. Keskityttiin pakottomuuteen ja rentouteen olemisessa, sekä pitämään varpaat suoraan eteenpäin ja jalustimen tasaisesti jalassa. Itse sain jopa kiitosta jalan asennosta ja pohkeen paikasta \o/
Hyvä ajatus oli myös unohtaa hevonen ja keskittyä itseen. Siinä kohdin taisi monella loksahtaa jotain kohdilleen. Istu suorassa, pidä varpaat suorassa, kevennä lantio edellä, kuvittele kroppaan useampi silmäpari jotka katsovat kaikki menosuuntaan, pidä kyynärpäät kiinni kyljessä. Ei pakonomaista, väkinäistä ratsastusta, jatkuvaa levotonta touhuamista, vaan rentoa, mutta jäntevää olemista. Ja kappas! Tästä onkin NIIN hyvä jatkaa! Tekisi mieli vaan uudestaan! uudestaan! harjoittelemaan hoksaamiaan asioita.
Ja vaikka supermymmeli Forella onkin hankala ratsastaa muuten kuin alkeiskurssi-moodissa, ehkäpä opin sen kanssa säännöllisessä treenissä enemmän, kuin jonkun superpehmeän unelman kanssa, joka luo itselle ihanan illuusion omista taidoista, kun kaikki tekeminen on vaan niin helppoa ;)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti