Saavuin tallille kaikessa rauhassa, aloin laittelemaan kanssakisaajan hevosen tukkaa kuosiin ja askartelin hissukseen, kunnes tajusin, että ihan omakin ratsu pitäisi varmaan varustaa. Kamalalla kiireellä sutaisin Kamulille töttöröt päähän, leteiksi niitä ei kehtaa edes kutsua, ja taistelin omat hiukseni jotenkin siisteiksi. Luojan kiitos apukäsiä oli saatavilla, kun verryttelyyn piti olla jo menossa kun etsin vielä satulavyötä!
| kuva: Fia Teijonsalo |
Otsatukka jäi auki, joka on minusta kouluradalla melkoinen perisynti, ellei kyse ole jonkun luokan tukkajumalasta, mutta nyt ei auttanut itkut markkinoilla. Itselläni ei suinkaan ollut nutturaa, joka on kouluratojen perinsynti numero 2, mutta sillä nyt oli vielä vähemmän väliä tässä kohtaa.
Koulutuuppauksen kruunasi Kamun estesatula, koulupenkin ollessa korjattavana.
| kuva: Fia Teijonsalo |
Tästä huolimatta, tai ehkä siitä johtuen, keskityin olennaiseen eli ratsastukseen, joka menikin aika hyvin. Verryttely kuten ratakin oli aika hidasta ja energiatonta, mutta täsmällistä ja tasaista.
Lopputuloksena oli 60,63% ja oikein hyvä mieli. Pistesijoista ei tarvinnut superjunnujen joukossa edes haaveilla, mutta henkilökohtaisesti voitto tuli kotiin!


Onnittelut! Näytätte molemmat ihanan hymyileväisiltä :-)
VastaaPoistaKiitos :)
VastaaPoista