Hellettä ja hevosia

Heinäkuu on ollut aikamoista hellettä ja elokuu näyttää jatkuvan vielä samaan malliin. Sinällään toki ihanaa saada oikeat kesäkelit, mutta olisihan niistä mukava nauttia enemmän muualla kuin töissä sisätiloissa. Tallilla kuumat kelit ovat osoittautuneet hieman tuskallisiksi, kun hevoset ovat hiestä märkiä jo ennen kuin on edes alkuun päästy, ratsastajasta nyt puhumattakaan!

Itse olen yrittänyt ajoittaa ratsastukseni aamuille tai illoille, mutta lämpötila on sittenkin parhaimmillaan, vaiko pahimmillaan +27 heti aamusta ja vielä kahdeksalta illalla. Hikihän ei itsessään haittaa, mutta vetää puoleensa paarmoja, jotka taas haittaavat niin hevosia kuin minuakin.

 

Zeta on ainakin sellainen herkkäsieluinen herra, että häntä ötökät ahdistavat vallan kovasti. Muutaman kerran korvahupun unohtaneena sen kyllä huomasi erityisen selvästi. Itsekin varsin herkkäihoisena saan paarmanpuremista oikein kauniit allergiset reaktiot, jotka sopivat hyvin yhteen huonosti ruskettuvan kalkkilaivan kapteeni-lookkini kanssa. Mutta mitäs sitä ei sietäisi, kun hevosista on kyse?

Hyviä uutisia hevosrintamalta muuten: treenit Zetan kanssa jatkuvat. Kisakesä ei ollutkaan vielä tässä ja jatkamme itsemme/toistemme nöyryyttämistä. Ainakin kunnes saamme jonkun onnistumisen, jos se vain minusta on kiinni! Jee!

Lisäksi Primuksen syyskausi lähti iloisesti käyntiin challenge-kurssilla. Sain hakea tuntumaa kerran Fellinen kanssa ja loput tunneista minua viihdytti Leo Lentokone. Sama hevonen, joka viime kaudella osoittautui liian isoksi palaksi itselleni, kulki nyt melkoisen kivasti. Parannettavaa toki olisi vaikka kuinka, mutta rennot pätkät valoivat uskoa ja soivat hyvää mieltä!

Kuvituskuvina heinäkuun viimeisen, varsinaisen Zeta-kerran kuvia. Kokeiltiin kankia ja alku oli tuskaisinta tuskaa, kun hevonen oli jännittynyt kuin rautakanki ja liikkui yksinomaan ylös, ei yhtään eteen. Eipä auttanut kuin nakata ohjat pois kädestä ja ratsastaa eteen-eteen-eteen, kunnes liike alkoi suuntautua hiljalleen eteenpäin ja meininki rentoutua. Loppua kohden meidän puuhastelu oli vallan ratsastukseksi kutsuttavaa toimintaa ja mieliala melkoisen korkea!