Keväällä ilmoittauduin mahdollisuuden avautuessa ahnaasti Primuksen juokavuotiseen kesäcup-kisaan, niin koulu- kuin esteosuuteen ja molemmille kisäpäiville.
Ratsunani piti olla Eetu, jonka kanssa taiteilin istuntakurssilla istuntaluitani etsien, mutta lehmipoika päätti ensimmäisiä kisoja edeltävänä päivänä anoa sairaslomaa, ja sen hän saikin. Kuten siis omaan rutiiniin kuuluu, vaihtui kisaratsu taasen lennosta.
 |
| kuva: Aliisa Mäkinen |
Hätä ei kuitenkaan ollut tämän näköinen, sillä sain esteille tutun ja turvallisen Forellan, joka ei tällä kertaa ansainnut Formula-etuliitettä, mutta toimi kuten aina ennenkin: moiteetta. Esteillähän oli korkeutta kokonaiset 50cm ja ruusuke tuli puhtaalla radalla ansaittua!
 |
| kuva: Aliisa Mäkinen |
Kouluradalle Helppoon C:hen lähdin Kamun kyydissä. Hieman tahmea ja kankea oli suoritus, kuten meillä yleensäkin. Prosentit muistaakseni jotain 55-57, eli samaa rataa kuin ennenkin. Olin kuitenkin varsin hyvillä mielin!
 |
| kuva:Aliisa Mäkinen |
Kesäcupin toiseen osuuteen lähdinkin sitten samalla hevosella niin esteille (40-50cm) kuin kouluradalle (Aikuisohjelma). Forella koreaksi ja hyppelemään heti aamusta. Mymmeli ei ollut Formulaa nähnytkään ja eteni aika hitaasti. Otettiin yksi kylkimyyrykaarre pohjetta vastaan kaatuen, jossa vauhti hiipui ja puomit kolisi. Virhepisteistä viis, rata oli ihan kiva ja huomasin ilokseni, ettei minua enää pelota esteradalle lähtö! Lisäksi arvostan tuota jäykkää hevosta äärettömästi, koska sen sydän on kultaa. Moni muu hevonen olisi varmasti ilmoittanut, että saan hypätä niin huonon tien jälkeen ihan keskenäni, mutta Forella se vaan menee yli!
 | |
| Voikukkaa prinsessalle, ansaitusti! |
Koulurata meni sinällään aika hyvin, käynnistä saatiin jopa 7 ja se olikin tarmokasta se! Mutta itse en saanut rentouduttua ja istuttua alas, mikä tietysti vaikutti hevoseen. Prosentteja 57 ja lievä turhautuminen. On se vaikeaa, aina ja aina vaan.
 |
| kuva: Aliisa Mäkinen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti